Ah VOI, tuo kiinteiden emulsioiden kuningas, raavaiden barbaarien ruoka ja suomalais-ugrilaisten veljien ja sisartemme herkku, jota osattiin kirnuta jo ennen heimojemme erkanemista. Tästähän juontaa juurensa sukulaiskieliin jääneet viron (või), unkarin (vaj), udmurtin (võj) ja hantin (woj).

Suomessa oli vanhaan aikaan voimassa maitotalouden suojelemiseksi säädetty laki, joka kielsi voi-sanan käytön muiden rasvojen kuin 100% voita sisältävien tuotteiden nimissä. Voihin ei myöskään saanut sekoittaa muita rasvoja, kuten kasviöljyjä.

“Vanha Elviira ei ollut suostunut syömään meijerin keitettyä voita, ja kotivoi maistui Inkerinkin suussa paremmalta.”
– Yrjö Kokko romaanissa Täydennysmies (1962)

Biohakkerien mielestä tästä suoraselkäisyydestä on pahasti päästy erkanemaan, ja nyt emme tarkoita vain voimariinia. Se mitä kaupan hyllyjen rasvaosastoja katsellessa huomaa, on että kunnon voita joka maistuu ja näyttää voilta ei meinaa saada mistään. Onhan siellä toki voi-nimisiä tuotteita margariinien joukossa, mutta kunnon biohakkeri ei niitä  laatukriteereistä ja verikokeiden tavoitearvoista johtuen herkkään elimistöönsä laittaisi.

Kunnon katsaustakaan ei aiheeseen oikein ole tehty, joten päätimme tehdä sen teidän kaikkin voin ystävien iloksi. Tässä siis Biohakkerin podcastin erikoisjakso, jossa teknologia-asiantuntija Teemu Arina, lääkäri Olli Sovijärvi ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja paneutuvat voin ihmeelliseen maailmaan: mitä terveysvaikutuksia voilla on? Miten arvioida voin laatukriteerejä? Mikä onkaan makutestin voittaja? Se selviää podcastista:

Podcast: Play in new window | Download (Duration: 42:24 — 29.2MB) | Embed

Subscribe: Apple Podcasts | RSS

Keräsimme myös laajan lisätietomateriaalin aiheesta, johon voit perehtyä ohessa. Palaute ja lisävinkit voin osalta ovat erittäin tervetulleita.

Checklist laadukkaan voin valitsemiseen

1) Voin alkuperämaa ja maidon tuottaneen eläimen rotu

• Ayshire (yleisin rotu Suomessa), holstein-friisiläinen, jersey vs. alkuperäisemmät karjalajikkeet kuten kyyttö, suomenkarja, vuohi, lammas (geneettisesti alkuperäisempien karjalajikkeiden vaikutus maidon proteiinikoostumukseen ja rasvahappoprofiiliin). Esim. A1-maito vs. A2-maito (hypoteesi BCM7, beetakasomorfiini-7 -nimisen peptidin mahdollinen negatiivinen vaikutus maidon terveysominaisuuksiin?)
• Tätä kyseistä beetakasomorfiinia esiintyy pääasiassa ns. A1-maidossa, jota tuotetaan pääasiassa Euroopassa (myös Suomessa). A2-maitoa (joka ei sisällä BCM7) tuotetaan pääasiassa Ranskassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdisvalloissa.

2) Karjarodun elinolosuhteet ja eläinten syömä ravinto

• Ulkona vapaana laiduntavien eläinten terveys vs. sisätiloissa elävien eläinten terveys (stressihormoneiden määrä, eläinten lääkitsemisen tarpeen määrä esim. antibiootit jne.)
• Ruohoa syöneet eläimet (ympäri vuoden – ei vain muutaman kuukauden vuodesta)
• Heinäkasvien nopeamman kasvun vaiheessa lypsetystä maidosta valmistettu voi esim. Suomessa (touko-kesäkuu)
• “Erityisruokavaliota” noudattavat eläimet (esim. markkinoilta ilmeisesti vähäisen kysynnän johdosta poistunut Juustoportin Apilavoi, jota markkinoitiin sillä, että eläimet saavat pääasiallisena ravintonaan ravinnetiheää apilaa (myös rehuna talvella))
• Tyypillisesti käytetyn rehun laatu (mitä kasvilajikkeita? AIV-rehu? miten rehu on säilötty?)
• Maaperän sisältämien ravinteiden määrän (mineraalit, typpipitoisuus jne.) vaikutus eläimen ruokavalion sisältämien kasvien ravinnetiheyteen, rasvahappojen laatuun jne. (esim. pitkälle jalostetut kasvit sisältävät enemmän omega-6 sarjan rasvahappoja, villit lajikkeet enemmän omega-3 sarjan rasvahappoja)
• Onko eläimen ravinnon viljelyssä käytetty torjunta-aineita? Millaista vettä kasvien viljelyyn ja eläinten juomavetenä on käytetty?

Kuvittele raaka-aineen laadun ero, jos toinen eläin saa ruoakseen laajan skaalan huomattavan ravinnetiheitä ja karjarodulle ominasia heinälajikkeita, enemmän hyviä rasvahappoja sisältäviä öljykasveja, lääkekasveja jne, joiden viljelyssä ei ole käytetty esimerkiksi torjunta-aineita.

Eläin saa elää vapaana lajityypillisemmässä ympristössä ja täyttää liikkumiseen, ilman laatuun, auringon määrään jne. liittyvät tarpeensa ja nauttii puhtaasta juomavedestä.  Miten tämä vaikuttaa eläimen terveyteen, rasvahappoprofiiliin ja esimerkiksi vitamiinien sekä karotenoidien määrään voissa?

Voin sisältämät tunnetut hyödylliset ravinteet: K2-vitamiini, D-vitamiini, A-vitamiini ja E-vitamiini sekä mahdollisesti hyödylliset eri rasvahapot esim. CLA sekä voihappo ja sen eri esterit (butyraatit). Lisäksi laadukas voi sisältää pieniä määriä omega-3 ja omega-6 sarjan rasvahappoja.

Finelin tietokanta aiheesta: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=500&lang=fi

• Luomutuotanto (Luomusertifikoitut maitotuotteet – yleensä tavanomaista puhtaampaa ravintoa eläimille. Hyvä suunta, mutta ei silti absoluuttinen tae eläinten paremmista elinolostuhteista ja ravinnetiheämmästä ravinnosta). Luomuvoin saatavuus on hyvällä tasolla.
• Biodynaamisesti viljelty (onko Demeter-sertifioitu? Jos ei, niin ota selvää minkä verran tuotannossa todellisuudessa sovelletaan biodynaamisen viljelyn periaatteita?). Lähtökohtaisesti pyrkii maksimoimaan eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön monimuotoisuuden, joka vaikuttaa oikein tehtynä lopputuotteiden ravinnetiheyteen ja laatuun. Biodynaamisen voin saatavuus on heikohkoa.

Eläinkunnan tuotteissa (ravintoketjun huipulla) koko ketjun eri laatutekijöiden vaikutus kertaantuu ja tiivistyy kasvikunnan tuotteita selkeämmin (vrt. kasvatettu lohi, joka ei ole kasviplanktonia nähnytkään, josta mertemme Omega-3:t kumuloituvat ravintoketjun huipulle). Laatuun on hyvä investoida juuri ravintoarvojen takia.

3) Voin eri tuotantomenetelmät

• Ghee / kirkastettu voi (kirkastettua, suolatonta voita josta vesi ja maidon proteiini on poistettu miedolla lämmöllä hauduttaen. Intialainen Ayurveda pitää gheetä yhtenä suuresti terveyttä edistävänä ruoka-aineena).
• Raakavoi vs. pastoroitu voi (pastoroimattomasta maidosta / kermasta valmistettu vs. kuumennettu – mahdolliset vaikutukset ravinteiden määrään?)
• Perinteiset hapatusmenetelmät (kirnuaminen, tietyt hapatukseen käytetyt bakteerikannat ja niiden vaikutus makuun? Vrt. Beurre De Baratte)
• Suolaton, keskisuolainen, suolaton (millaista suolaa valmistamiseen on käytetty?)
• Onko valmistamiseen käytetty happamuudensäätöaineita (esim. natriumkarbonaattia)?

4) Maku, hinta ja saatavuus

• Värin analysointi (voimakkaampi kellertävä väri indikoi lähtökohtaisesti korkeampaa ravinnetiheyttä, erityisesti A vitamiinin suhteen)
• Maun analysointi (suolaisuus, kermaisuus, maun nyanssit; jälkimaku, pehmeys, käyttäjän omat mieltymykset jne.)
• Laadukkaiden voi-tyyppien saatavuus on usein melko heikkoa perus-marketeissa. Voitko itse vaikuttaa lompakollasi, ostokäyttäytymiselläsi ja aktiivisuudellasi nykyisten kauppiaiden tarjontaan?

5) Testatut voit ja raadin suosikit

Raati on jokseenkin tyytymätön kotimaassa vallitsevaan tilanteeseen laadukkaiden voi-tuotteiden osalta. Maataloutta tuetaan rankalla kädellä, mutta laatukamaa löytyy hyllyistä loppujen lopuksi todella vähän. Keräsimme testiimme kotimaan marketeista salapoliisityönä metsästämämme ja ulkomailta salakuljettamamme harvinaisuudet.

• Zuiver Zuivel Grasboter (huom. 750mg Omega-3 / 100g) (hollantilainen nurmella ruokittu voi) (pakkausmerkintöjen puolesta ykkönen, toimitus suosittelee)
• Casearia di Sant’anna Burro Italiano Bio (italialainen voi)
• Pirkka luomuvoi (tanskalainen voi, 1,99€ / 250g) (toimituksen valinta lähikaupan vaihtoehdoista)
• Valio luomu voi (suomalainen voi, 2,39€ / 200g)
• Lidl Biotrend luomuvoi (saksalainen suolaton voi, 1,95€ / 250g) (toimitus suosittelee gheeksi keittämistä)
• Le Gall Unsalted Butter (ranskalainen suolaton voi)
• Le Gall Slightly Salted Raw Butter (ranskalainen raakavoi)
• Prasad Ghee (kotimainen ghee, toimitus suosittelee testaamistaan eri ghee -vaihtoehdoista)
• Le Montsurais Beurre à la baratte, demi sel (ranskalainen luomuvoi, Beurre de Baratte -menetelmä) (toimituksen makutestin voittaja)

Muita mainittuja voi-merkkejä:

• Kerrygold Irish Butter (irlantilainen nurmella ruokittu voi)
• Purity Farms Organic Ghee (yhdysvaltalainen luomughee, GMO-vapaa)

Muut lähikaupasta saatavat luomuvoit:

• Juustoportti luomu kirnuvoi (suomalainen voi)
• Rainbow luomuvoi (tanskalainen voi)

Onko muuta tullut vastaan? Biohakkerit ottavat todella mielellään tiukkaan seulaansa uudet markkinoille pyrkivät laatukriteerit täyttävät valiovoiyksilöt 🙂

Tyydyttyneen rasvan biologiset ominaisuudet:

Voilla on suomessa huono maine kiitos ravitsemussuositusten, jotka perustuvat vanhaan tietoon. Yleinen linja antaa ymmärtää, että voita ja “kovia” rasvoja tulisi välttää. Näistä räikeistä yleistyksistä huolimatta kovien rasvojen täysipainoisella välttämisellä voi olla negatiivisia terveysvaikutuksia:

• Solukalvoissa on vähintään 50% tyydyttyneitä rasvahappoja, jotta ne toimivat normaalisti
• Sydän käyttää ensisijaisesti palmitiinihappoa (16-C) ja steariinihappoa (18-C) energiaksi
• Tyydyttynyt rasva on välttämätöntä kalsiumin kuljettamiseen luihin
• Tyydyttynyt rasva suojaa maksaa alkoholin haittavaikutuksilta
• Tyydyttynyt rasva toimii signaalien välittäjinä hormonisynteesissä
• Tyydyttynyt rasva lisää kylläisyyden tunnetta

Tyydyttyneet rasvat ovat siis oleellisia terveyden kannalta ja osa terveellistä ruokavaliota.

Viimeaikaisissa uusimmissa metatutkimuksissa kova rasva ei ole linkittynyt sydän- ja verisuonitautien riskin kasvuun.

• Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk: A Systematic Review and Meta-analysis
• Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease
• A Systematic Review of the Evidence Supporting a Causal Link Between Dietary Factors and Coronary Heart Disease

Tutkimuksia

Ohessa tarkempi tutkimuskatsaus voin ihmeelliseen maailmaan.

• Ruohon määrä lehmien ravinnossa on suoraan verrannollinen voin ravintoarvoihin:
  Couvreur S, Hurtaud C, Lopez C, Delaby L, Peyraud JL. (2006). The linear relationship between the proportion of fresh grass in the cow diet, milk fatty acid composition, and butter properties. J Dairy Sci.
• Eläimille syötetyn ravinnon vaikutus A-vitamiinin ja karotenoidien määrään:
  Gillam AE, Heilbron IM, Morton RA. (1933). Variations in the quality of butter, particularly in relation to the vitamin A, carotene and xanthophyll content as influenced by feeding artificially dried grass to stall-fed cattle. Biochem J.69
• Butyraatti lisää insuliiniherkkyyttä ja energiankulutusta hiirillä:
  Gao Z, Yin J, Zhang J, Ward RE, Martin RJ, Lefevre M, Cefalu WT, Ye J. (2009). Butyrate improves insulin sensitivity and increases energy expenditure in mice. Diabetes.
• Butyraatti vähentää tulehdusta ihmisillä in-vitro tutkimuksessa:
  Säemann MD, Böhmig GA, Osterreicher CH, Burtscher H, Parolini O, Diakos C, Stöckl J, Hörl WH, Zlabinger GJ. (2000). Anti-inflammatory effects of sodium butyrate on  human monocytes: potent inhibition of IL-12 and up-regulation of IL-10 production. FASEB J.
• CLA vähentää syöpää rotilla:
  Ip C, Banni S, Angioni E, Carta G, McGinley J, Thompson HJ, Barbano D, Bauman D. (1999). Conjugated linoleic acid-enriched butter fat alters mammary gland morphogenesis and reduces cancer risk in rats. J Nutr.
• A1/A2 -hypoteesi maidon proteiineista:
  Sodhi M, Mukesh M, Kataria RS, Mishra BP, Joshii BK. (2012). Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis. Indian J Endocrinol Metab.
• Luomulaatuiset maitototaloustuotteet (ml. voi) sisältävät enemmän Omega-3 rasvahappoja ja CLA:a kuin tavanomaiset maitotaloustuotteet. Meta-analyysi:
  Palupi E, Jayanegara A, Ploeger A, Kahl J. (2012). Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis. J Sci Food Agric.
• CLA lisää hieman lihasmassaa ihmisillä (meta-analyysi):
  Schoeller DA, Watras AC, Whigham LD. (2009). A meta-analysis of the effects of conjugated linoleic acid on fat-free mass in humans. Appl Physiol Nutr Metab.
• CLA vähentää rasvamassaa ihmisillä (meta-analyysi):
  Whigham LD, Watras AC, Schoeller DA. (2007). Efficacy of conjugated linoleic acid for  reducing fat mass: a meta-analysis in humans. Am J Clin Nutr.
• CLA vähentää riskiä sydäninfarkteille:
  Smit LA, Baylin A, Campos H. (2010). Conjugated linoleic acid in adipose tissue and risk of myocardial infarction. Am J Clin Nutr.

Artikkelisuosituksia aiheesta:

• Is All Butter Created Equal?
• For A Healthy Heart, Stick To Butter
• Ketosis Makes Your Brain Work Better
• How Too Much Omega-6 and Not Enough Omega-3 Is Making Us Sick

Jos et voita, häviät 🙂