Suoliston kunto on terveyden kulmakivi

Posted · 1 kommentti

RuoansulatusRuoansulatuksen (ks. kuva) pääasiallisena tehtävänä on ravinnon pilkkominen pienempiin osiin ja ravinteiden imeyttäminen ohutsuolesta verenkiertoon. Ruoansulatukseen kuuluu karkeasti kaksi toiminnallista vaihetta: mekaaninen ruoansulatus, jossa ruoka pureskellaan pienemmiksi paloiksi ja kemiallinen ruoansulatus, jossa entsyymit pilkkovat ravinnon pieniksi molekyyleiksi.

Erityisesti pureskelun tärkeyttä ravinnon imeytymisessä ei usein oteta tarpeeksi hyvin huomioon. Hitaasti syöminen ja pureskelu voi tuottaa paremman kylläisyyden tunteen, lisätä ravinteiden imeytymistä sekä vähentää ylimääräistä energiansaantia ravinnosta.[1]

Ruoansulatuselimistön toinen tärkeä tehtävä on elimistön puolustusjärjestelmän ylläpito taudinaiheuttajia vastaan.

Mahalaukku on usein ruoansulatusketjun heikoin lenkki

Mahanesteen happamuus tuhoaa ravinnon mukana tulevia haitallisia mikro-organismeja. Suolahapon tuotanto on kuitenkin monilla ihmisillä heikentynyt erilaisten stressitekijöiden, huonon ruokavalion ja haitallisten kemiallisten aineiden vuoksi.[2] Matala suolahappotaso altistaa ravinnepuutoksille, osteoporoosille[3] sekä erilaisille infektioille[4] ja mahalaukun syövälle.

Pitkäaikainen happosalpaajien käyttö puolestaan voi aiheuttaa anemiaa[5], B12-vitamiinin puutosta[6] sekä mahalaukun ja ohutsuolen bakteerien liikakasvua.[7] Ravinnon sulamista voidaankin monissa tapauksissa tukea suolahappo-lisällä, mikäli hapon tuotanto on selkeästi alentunut.

Ravinteet imeytyvät ohutsuolesta

Ohutsuoli vastaanottaa mahalaukusta saapuvan ruokamassan ja jatkaa eri ruoka-aineiden pilkkomista. Ruoansulatuksen apuna toimii maksassa muodostuva, mutta sappirakosta erittyvä sappineste sekä haimasta erittyvä runsaasti ruoansulatusentsyymejä sisältävä haimaneste.

Ohutsuolen pintanukan (villus ja mikrovillus) rakenteiden ansiosta ravinteiden imeytymispintala on todella suuri, noin puolikkaan sulkapallokentän kokoinen.[8]

Paksusuoli poistaa jätteet ja hallitsee bakteerien valtakuntaa

Paksusuolen tehtäviin kuuluvat suoliston bakteerikannan ylläpidon lisäksi veden ja jäljellä olevien ravinteiden imeyttäminen ennen ulosteen siirtymistä peräsuoleen. Paksusuoli muodostaa etenevästä ruokasulasta ulostemassaa. Suoliston bakteerikanta käyttää ravinnokseen ulosteessa olevan kuitumassan ja tuottaa rasvahappoja, joita käytetään energianlähteenä.[9] Bakteerien avulla myös poistetaan elimistöstä kuona-aineita ja myrkkyjä.

Tulehdukselliset suolistosairauksien (IBD) kuten haavaisen paksusuolen tulehduksen sekä Crohnin taudin esiintyvyys on lisääntynyt lähes kolminkertaiseksi viimeisen 15 vuoden aikana.[10] Länsimainen runsaasti prosessoitua ravintoa sisältävä ruokavalio on yhteydessä tulehduksellisten suolistosairauksien kehittymiselle.[11] Nämä taudit voivat puhjeta geneettisesti alttiilla henkilöillä suoliston bakteerikannan muutosten sekä häiriintyneen immuunivasteen vuoksi. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan tauteihin liittyvät myös suoliston läpäisevyys (ns. vuotava suoli) sekä jokin ympäristön laukaiseva tekijä, kuten esimerkiksi infektio.[12]

Suolistoa mahdollisesti vaurioittavien antiravinteiden (kuten viljatuotteiden gluteenin ja vilja- sekä palkokasvien lektiinien) poistamisesta ja tulehdusta vähentävästä ruokavaliosta on yleensä paljon hyötyä sairaudesta toipumiselle.[13] Erityisesti gluteenin rooli IBD:n kehittymisessä sekä geneettinen yhteys keliakiaan on osoitettu viimeaikaisissa tutkimuksissa.[14] Viimeisen tutkimuskatsauksen perusteella suurin osa IBD-potilaista hyötyy gluteenin poistamisesta ruokavaliosta.[15]

Suoliston bakteerikannan tasapaino – oletkin läjä bakteereja!

Tiesitkö, että elimistösi kantamista soluista vain 10 % on lähtöisin ihmisestä? Loput 90 % muodostuu elimistössäsi elävien bakteereiden, sienien ja mikro-organismien soluista.[16] Geenien osalta ero on vieläkin suurempi, sillä yhtä ihmisgeeniä kohden on 100 mikro-organismin geeniä.[17]

Eri arvioiden mukaan suolistossa elää 500–1000 eri bakteerilajia. Yleisimmät suolistossa elävät bakteerilajit ovat Bacteroides, Clostridium, Fusobacterium ja Bifidobacterium. Muita tunnettuja kantoja ovat esimerkiksi Escherichia ja Lactobacillus.[18] Bifidobacterium- ja Lactobacillus -kantoja on tyypillisesti probiootti- eli maitohappobakteerivalmisteissa, koska näiden vaikutuksia suolistossa on tutkittu eniten.[19]

Suoliston kunto vaikuttaa siis merkittävästi elimistön energiantuotantoon. Suoliston bakteerikannalla on myös oma roolinsa K-vitamiinien, B-vitamiinien sekä joidenkin mineraalien (magnesium, kalsium ja rauta) imeytymisessä, sappihappojen tuotannossa sekä immuunijärjestelmässä. Lisäksi ne toimivat suojamuurina erilaisia taudinaiheuttajia vastaan.

Yksikin antibioottikuuri vaikuttaa peräti 30 prosenttiin koko suoliston bakteerifloorasta ja voi sekoittaa suoliston bakteeritasapainon puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen.[20] Joskus antibioottien käyttö on kuitenkin välttämätöntä, jos suolistoon on päässyt haitallinen esimerkiksi turistiripulia aiheuttava bakteerilaji.

Aivot ja suolisto kulkevat käsi kädessä

Aivot-suolisto -akseli (eng. gut-brain axis) tarkoittaa hermostollista ja biokemiallista yhteyttä suoliston hermoston ja keskushermoston välillä. Suoliston mikrobiomin eli bakteerikannan tiedetään vaikuttavan keskeisesti immuunijärjestelmän ja hermoston toimintaan[21], käyttäytymiseen[22], stressinsietokykyyn[23], mielialaan[24] sekä muun muassa ahdistukseen ja masennukseen[25]. Erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on alettu ymmärtää suoliston merkitys aivojen hyvinvoinnin osalta.

Suoliston jatkuva tulehdustila tai epätasapaino voi aiheuttaa suoliston pinnan solujen välisten liitosten heikkenemistä, mikä aiheuttaa suoliston läpäisevyyttä (eng. gut permeability). Vastaavasti heikentynyt aivojen toiminta tai esimerkiksi stressin aiheuttama hermoston yliaktiivisuus vaimentaa kiertäjähermon (vagus) toimintaa.[26] Tämä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja pienentää suoliston verenkiertoa, mikä taas lisää haitallisten hiivasienten ja bakteerien kasvua suolistossa.[27] Nämä voivat vaurioittaa suoliston pintasolukkoa ja pahentaa suoliston läpäisevyyttä.[28,29]

Suoliston bakteerikanta muuttuu ruokavaliomuutosten myötä nopeasti. Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että ruokavaliota vaihtamalla mikrobiomi voi muuttua yhdessä päivässä. Ihmisillä vastaavaa muutosta tapahtuu myös, mutta tarkkaa aikaa ei vielä toistaiseksi tiedetä.[30] Ruokavaliota suoliston kannalta edullisemmaksi vaihtamalla on saatu positiivisia tuloksia kroonisen tulehduksen, ylipainon sekä suoliston läpäisevyyden hoidossa.[31]

Yhteenveto

Jo Hippocrates totesi aikoinaan: ”All disease begins in the gut”. Suoliston terveys onkin tasapainoisen ja terveellisen elämän kulmakivi. Tekemällä järkeviä valintoja ravinnon osalta, välttämällä prosessoituja ruokia sekä tukemalla suoliston bakteerikannan tasapainoa, voi jokainen vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa todella merkittävästi. Usein vaaditut muutokset ovat pieniä, mutta tulokset voivat olla suuria. Helli vatsaasi, niin se hellii sinua 🙂

Lisätietoa pian ilmestyvässä Biohakkerin Käsikirja:n Ravinto -osiossa.

[1] Andrade, A. & Greene, G. & Melanson, K. (2008). Eating slowly led to decreases in energy intake within meals in healthy women. Journal of American Dietic Association 108 (7): 1186–1191.

[2] Kassarjian, Z. & Russell, R. (1989). Hypochlorhydria: a factor in nutrition. Annual Reviews Nutrition 9: 271–285. Review.

[3] Lau, Y. & Ahmed, N. (2012). Fracture risk and bone mineral density reduction associated with proton pump inhibitors. Pharmacotherapy 32 (1): 67–79.

[4] Tennant, S. et.al. (2008). Influence of gastric acid on susceptibility to infection with ingested bacterial pathogens. Infection and Immunity 76 (2): 639–645.

[5] Sarzynski, E. & Puttarajappa, C. & Xie, Y. & Grover, M. & Laird-Fick, H. (2011). Association between proton pump inhibitor use and anemia: a retrospective cohort study. Digestive Diseases and Sciences 56 (8): 2349–2353.

[6] Lam, J. & Schneider, J. & Zhao, W. & Corley, D. (2013). Proton pump inhibitor and histamine 2 receptor antagonist use and vitamin B12 deficiency. The Journal of The American Medical Association 310 (22): 2435–2342.

[7] Theisen, J. et.al. (2000). Suppression of gastric acid secretion in patients with gastroesophageal reflux disease results in gastric bacterial overgrowth and deconjugation of bile acids. Journal of Gastrointestinal Surgery 4 (1): 50–54.

[8] Helander, H. & Fändriks, L. (2014). Surface area of the digestive tract – revisited. Scandinavian Journal of Gastroenterology 49 (6): 681–689.

[9] Miller, T. & Wolin, M. (1996). Pathways of acetate, propionate, and butyrate formation by the human fecal microbial flora. Applied and Environmental Microbiology 62 (5): 1589–1592.

[10]  Jussila, A. et.al. (2013). High and increasing prevalence of inflammatory bowel disease in Finland with a clear North-South difference. Journal of Crohns & Colitis 7 (7): e256-62.

[11] Hou, J. & Abraham, B. & El-Serag, H. (2011). Dietary intake and risk of developing inflammatory bowel disease: a systematic review of the literature. The American Journal of Gastroenterology 106(4):563-73. Review.

[12] Fasano, A. (2011). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinical Reviews in Allergy and Immunology 42 (1): 71–78.

[13] Olendzki, B. et.al. (2014). An anti-inflammatory diet as treatment for inflammatory bowel disease: a case series report. Nutrition Journal 16; 13:5.

[14] Festen, E. et.al.  (2011) A meta-analysis of genome-wide association scans identifies IL18RAP, PTPN2, TAGAP, and PUS10 as shared risk locifor Crohn’s disease and celiac disease. PLoS Genetics 7 (1): e1001283.

[15] Herfarth, H. & Martin, C. & Sandler, R. & Kappelman, M. & Long MD. (2014). Prevalence of a gluten-free diet and improvement of clinical symptoms in patients with inflammatory bowel diseases. Inflammatory Bowel Diseases 20 (7): 1194–1197.

[16] National Institutes of Health. (2012). Human Microbiome Project defines normal bacterial makeup of the body. National Human Genome Research Institute. [luettu: 26.8.2014]

[17] Ley, R.  & Peterson, D. & Gordon, J. (2006). Ecological and evolutionary forces shaping microbial diversity in the human intestine. Cell 124 (4): 837–848. Review.

[18] Guarner, F. & Malagelada, J. (2003). Gut flora in health and disease. Lancet 2003 361 (9356): 512–519. Review.

[19] Sonomoto, K. & Yokota, A. (2011). Lactic Acid Bacteria and Bifidobacteria: Current Progress in Advanced Research. Norfolk: Caister Academic Press.

[20] Jernberg, C. & Löfmark, S. & Edlund, C. & Jansson, J. (2010). Long-term impacts of antibiotic exposure on the human intestinal microbiota. Microbiology 156 (Pt 11): 3216–3223.

[21] Forsythe, P. & Kunze, W. (2013). Voices from within: gut microbes and the CNS. Cellular and Molecular Life Sciences 70 (1): 55–69 Review.

[22] Cryan, J. & Dinan, T. (2012). Mind-altering microorganisms: the impact of the gut microbiota on brain and behaviour. Nature Reviews Neuroscience 13(10):701-12. Review.

[23] Cryan, J & O’Mahony, S. (2011). The microbiome-gut-brain axis: from bowel to behavior. Neurogastroenterology and Motility 23 (3): 187–192.

[24] Grenham, S. & Clarke, G. & Cryan, J. & Dinan, T. (2011). Brain-gut-microbe communication in health and disease. Frontiers in Physiology 2: 94.

[25] Foster, J. & McVey Neufeld, K. (2013). Gut-brain axis: how the microbiome influences anxiety and depression. Trends in Neurosciences 36 (5): 305–312. Review.

[26] Mayer, E. (2000). The neurobiology of stress and gastrointestinal disease. Gut 47: 861–869.

[27] Hughes, D. & Sperandio, V. (2008).  Inter-kingdom signaling: communication between bacteria and their hosts. Nature Reviews Microbiology 6: 111–120.

[28] Fasano, A. (2012). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinical Reviews in Allergy and Immunology 42 (1): 71–78.

[29]  Hollander, D. (1999). Intestinal permeability, leaky gut, and intestinal disorders. Current Gastroenterology Reports 1 (5): 410–416. Review.

[30] David, L. et.al. (2014). Diet rapidly and reproducibly alters the human gut microbiome. Nature 505 (7484): 559–563.

[31] Xiao, S. et.al. (2014). A gut microbiota-targeted dietary intervention for amelioration of chronic inflammation underlying metabolic syndrome. FEMS Microbiology Ecology 87 (2): 357–367.

The Hero!

Stressin biohakkerointi on Biohakkerin käsikirjan täysiverinen jatko-osa, joka pureutuu syvälle stressin selättämiseen. Stressin biohakkerointi on nyt mahdollista tilata ennakkoon joukkorahoituskampanjan kautta.

Tutustu tulevaan kirjaan »
Biohacker Summit 2015
One Response to "Suoliston kunto on terveyden kulmakivi"
  1. Paula Majava sanoo:

    Kiitos tärkeästä informaatiota. Sain uutta motivaatiota itsehoitoon.

Leave a Reply

 
  • "Ainakin monet kiipeilyhousut ovat keskisaumattomia"
  • "Kerta kaikkiaan tyhjentävä selvitys! Mutta tyynyva"
    on Uni
  • "Pari potentiaalista laitetta unen seurantaan: Beur"
    on Uni

Biohacker Summit 2017

Biohacker Summit 2017 järjestetään 13-14. lokakuuta 2017 Helsingissä ja 19. toukokuuta 2017 Tukholmassa. Kyseessä on merkittävin terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan tapahtuma. Puhujina mm. Biohakkerin käsikirjan kirjoittajat.

Lue lisää ››
Vatsa kuntoon
 
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit