#5 Biohakkerin podcast – Voita käsittelevä erikoisjakso

Posted · 4 kommenttia

Ah VOI, tuo kiinteiden emulsioiden kuningas, raavaiden barbaarien ruoka ja suomalais-ugrilaisten veljien ja sisartemme herkku, jota osattiin kirnuta jo ennen heimojemme erkanemista. Tästähän juontaa juurensa sukulaiskieliin jääneet viron (või), unkarin (vaj), udmurtin (võj) ja hantin (woj).

Suomessa oli vanhaan aikaan voimassa maitotalouden suojelemiseksi säädetty laki, joka kielsi voi-sanan käytön muiden rasvojen kuin 100% voita sisältävien tuotteiden nimissä. Voihin ei myöskään saanut sekoittaa muita rasvoja, kuten kasviöljyjä.

“Vanha Elviira ei ollut suostunut syömään meijerin keitettyä voita, ja kotivoi maistui Inkerinkin suussa paremmalta.”
– Yrjö Kokko romaanissa Täydennysmies (1962)

Biohakkerien mielestä tästä suoraselkäisyydestä on pahasti päästy erkanemaan, ja nyt emme tarkoita vain voimariinia. Se mitä kaupan hyllyjen rasvaosastoja katsellessa huomaa, on että kunnon voita joka maistuu ja näyttää voilta ei meinaa saada mistään. Onhan siellä toki voi-nimisiä tuotteita margariinien joukossa, mutta kunnon biohakkeri ei niitä  laatukriteereistä ja verikokeiden tavoitearvoista johtuen herkkään elimistöönsä laittaisi.

Kunnon katsaustakaan ei aiheeseen oikein ole tehty, joten päätimme tehdä sen teidän kaikkin voin ystävien iloksi. Tässä siis Biohakkerin podcastin erikoisjakso, jossa teknologia-asiantuntija Teemu Arina, lääkäri Olli Sovijärvi ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja paneutuvat voin ihmeelliseen maailmaan: mitä terveysvaikutuksia voilla on? Miten arvioida voin laatukriteerejä? Mikä onkaan makutestin voittaja? Se selviää podcastista:

Keräsimme myös laajan lisätietomateriaalin aiheesta, johon voit perehtyä ohessa. Palaute ja lisävinkit voin osalta ovat erittäin tervetulleita.

Checklist laadukkaan voin valitsemiseen

1) Voin alkuperämaa ja maidon tuottaneen eläimen rotu

  • Ayshire (yleisin rotu Suomessa), holstein-friisiläinen, jersey vs. alkuperäisemmät karjalajikkeet kuten kyyttö, suomenkarja, vuohi, lammas (geneettisesti alkuperäisempien karjalajikkeiden vaikutus maidon proteiinikoostumukseen ja rasvahappoprofiiliin). Esim. A1-maito vs. A2-maito (hypoteesi BCM7, beetakasomorfiini-7 -nimisen peptidin mahdollinen negatiivinen vaikutus maidon terveysominaisuuksiin?)
  • Tätä kyseistä beetakasomorfiinia esiintyy pääasiassa ns. A1-maidossa, jota tuotetaan pääasiassa Euroopassa (myös Suomessa). A2-maitoa (joka ei sisällä BCM7) tuotetaan pääasiassa Ranskassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdisvalloissa.

2) Karjarodun elinolosuhteet ja eläinten syömä ravinto

  • Ulkona vapaana laiduntavien eläinten terveys vs. sisätiloissa elävien eläinten terveys (stressihormoneiden määrä, eläinten lääkitsemisen tarpeen määrä esim. antibiootit jne.)
  • Ruohoa syöneet eläimet (ympäri vuoden – ei vain muutaman kuukauden vuodesta)
  • Heinäkasvien nopeamman kasvun vaiheessa lypsetystä maidosta valmistettu voi esim. Suomessa (touko-kesäkuu)
  • “Erityisruokavaliota” noudattavat eläimet (esim. markkinoilta ilmeisesti vähäisen kysynnän johdosta poistunut Juustoportin Apilavoi, jota markkinoitiin sillä, että eläimet saavat pääasiallisena ravintonaan ravinnetiheää apilaa (myös rehuna talvella))
  • Tyypillisesti käytetyn rehun laatu (mitä kasvilajikkeita? AIV-rehu? miten rehu on säilötty?)
  • Maaperän sisältämien ravinteiden määrän (mineraalit, typpipitoisuus jne.) vaikutus eläimen ruokavalion sisältämien kasvien ravinnetiheyteen, rasvahappojen laatuun jne. (esim. pitkälle jalostetut kasvit sisältävät enemmän omega-6 sarjan rasvahappoja, villit lajikkeet enemmän omega-3 sarjan rasvahappoja)
  • Onko eläimen ravinnon viljelyssä käytetty torjunta-aineita? Millaista vettä kasvien viljelyyn ja eläinten juomavetenä on käytetty?

Kuvittele raaka-aineen laadun ero, jos toinen eläin saa ruoakseen laajan skaalan huomattavan ravinnetiheitä ja karjarodulle ominasia heinälajikkeita, enemmän hyviä rasvahappoja sisältäviä öljykasveja, lääkekasveja jne, joiden viljelyssä ei ole käytetty esimerkiksi torjunta-aineita.

Eläin saa elää vapaana lajityypillisemmässä ympristössä ja täyttää liikkumiseen, ilman laatuun, auringon määrään jne. liittyvät tarpeensa ja nauttii puhtaasta juomavedestä.  Miten tämä vaikuttaa eläimen terveyteen, rasvahappoprofiiliin ja esimerkiksi vitamiinien sekä karotenoidien määrään voissa?

Voin sisältämät tunnetut hyödylliset ravinteet: K2-vitamiini, D-vitamiini, A-vitamiini ja E-vitamiini sekä mahdollisesti hyödylliset eri rasvahapot esim. CLA sekä voihappo ja sen eri esterit (butyraatit). Lisäksi laadukas voi sisältää pieniä määriä omega-3 ja omega-6 sarjan rasvahappoja.

Finelin tietokanta aiheesta: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=500&lang=fi

  • Luomutuotanto (Luomusertifikoitut maitotuotteet – yleensä tavanomaista puhtaampaa ravintoa eläimille. Hyvä suunta, mutta ei silti absoluuttinen tae eläinten paremmista elinolostuhteista ja ravinnetiheämmästä ravinnosta). Luomuvoin saatavuus on hyvällä tasolla.
  • Biodynaamisesti viljelty (onko Demeter-sertifioitu? Jos ei, niin ota selvää minkä verran tuotannossa todellisuudessa sovelletaan biodynaamisen viljelyn periaatteita?). Lähtökohtaisesti pyrkii maksimoimaan eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön monimuotoisuuden, joka vaikuttaa oikein tehtynä lopputuotteiden ravinnetiheyteen ja laatuun. Biodynaamisen voin saatavuus on heikohkoa.

Eläinkunnan tuotteissa (ravintoketjun huipulla) koko ketjun eri laatutekijöiden vaikutus kertaantuu ja tiivistyy kasvikunnan tuotteita selkeämmin (vrt. kasvatettu lohi, joka ei ole kasviplanktonia nähnytkään, josta mertemme Omega-3:t kumuloituvat ravintoketjun huipulle). Laatuun on hyvä investoida juuri ravintoarvojen takia.

3) Voin eri tuotantomenetelmät

  • Ghee / kirkastettu voi (kirkastettua, suolatonta voita josta vesi ja maidon proteiini on poistettu miedolla lämmöllä hauduttaen. Intialainen Ayurveda pitää gheetä yhtenä suuresti terveyttä edistävänä ruoka-aineena).
  • Raakavoi vs. pastoroitu voi (pastoroimattomasta maidosta / kermasta valmistettu vs. kuumennettu – mahdolliset vaikutukset ravinteiden määrään?)
  • Perinteiset hapatusmenetelmät (kirnuaminen, tietyt hapatukseen käytetyt bakteerikannat ja niiden vaikutus makuun? Vrt. Beurre De Baratte)
  • Suolaton, keskisuolainen, suolaton (millaista suolaa valmistamiseen on käytetty?)
  • Onko valmistamiseen käytetty happamuudensäätöaineita (esim. natriumkarbonaattia)?

4) Maku, hinta ja saatavuus

  • Värin analysointi (voimakkaampi kellertävä väri indikoi lähtökohtaisesti korkeampaa ravinnetiheyttä, erityisesti A vitamiinin suhteen)
  • Maun analysointi (suolaisuus, kermaisuus, maun nyanssit; jälkimaku, pehmeys, käyttäjän omat mieltymykset jne.)
  • Laadukkaiden voi-tyyppien saatavuus on usein melko heikkoa perus-marketeissa. Voitko itse vaikuttaa lompakollasi, ostokäyttäytymiselläsi ja aktiivisuudellasi nykyisten kauppiaiden tarjontaan?

5) Testatut voit ja raadin suosikit

Raati on jokseenkin tyytymätön kotimaassa vallitsevaan tilanteeseen laadukkaiden voi-tuotteiden osalta. Maataloutta tuetaan rankalla kädellä, mutta laatukamaa löytyy hyllyistä loppujen lopuksi todella vähän. Keräsimme testiimme kotimaan marketeista salapoliisityönä metsästämämme ja ulkomailta salakuljettamamme harvinaisuudet.

Voit testissä

Muita mainittuja voi-merkkejä:

Muut lähikaupasta saatavat luomuvoit:

Onko muuta tullut vastaan? Biohakkerit ottavat todella mielellään tiukkaan seulaansa uudet markkinoille pyrkivät laatukriteerit täyttävät valiovoiyksilöt 🙂

Tyydyttyneen rasvan biologiset ominaisuudet:

Voilla on suomessa huono maine kiitos ravitsemussuositusten, jotka perustuvat vanhaan tietoon. Yleinen linja antaa ymmärtää, että voita ja “kovia” rasvoja tulisi välttää. Näistä räikeistä yleistyksistä huolimatta kovien rasvojen täysipainoisella välttämisellä voi olla negatiivisia terveysvaikutuksia:

Tyydyttyneet rasvat ovat siis oleellisia terveyden kannalta ja osa terveellistä ruokavaliota.

Viimeaikaisissa uusimmissa metatutkimuksissa kova rasva ei ole linkittynyt sydän- ja verisuonitautien riskin kasvuun.

Tutkimuksia

Ohessa tarkempi tutkimuskatsaus voin ihmeelliseen maailmaan.

Artikkelisuosituksia aiheesta:

Jos et voita, häviät 🙂

The Hero!

Biohakkerin käsikirja yhdistää teknologian, luonnon ja itsensä kehittämisen ennennäkemättömällä tavalla. Biohakkerin käsikirja on nyt mahdollista tilata ennakkoon joukkorahoituskampanjan kautta.

Tutustu kovakantiseen kirjaan »
Biohacker Summit 2015
4 Responses to "#5 Biohakkerin podcast – Voita käsittelevä erikoisjakso"
  1. Yufina sanoo:

    Harmi ettei Juustoportti luomu kirnuvoi ollut vertailussa. Sitä kummiskin mainostetaan “Perinteisellä menetelmällä valmistettua”. Saisikohan noista S-ketjun luomu voista myös “pika” arvostelun, vaikkei videoon mahtunutkaan?

  2. Amanda sanoo:

    Ollilta haluaisin kysyä, että onko ns. hyvälaatuinen voi osallisena vuotavan suolen oireyhtymän syntymisessä? Olet kirjoittanut aiheesta jonkin verran ja itsekin pyrin nykyään välttämään maito- ja viljatuotteita, niin alkoi nyt mietityttämään!

Leave a Reply

 
  • "Ainakin monet kiipeilyhousut ovat keskisaumattomia"
  • "Kerta kaikkiaan tyhjentävä selvitys! Mutta tyynyva"
    on Uni
  • "Pari potentiaalista laitetta unen seurantaan: Beur"
    on Uni

Biohacker Summit 2017

Biohacker Summit 2017 järjestetään 13-14. lokakuuta 2017 Helsingissä ja 19. toukokuuta 2017 Tukholmassa. Kyseessä on merkittävin terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan tapahtuma. Puhujina mm. Biohakkerin käsikirjan kirjoittajat.

Lue lisää ››
Vatsa kuntoon
 
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit
Jaa ystäviesi kanssa










Submit